Mieti hetki itseäsi kosmetiikkaostoksilla. Käveleskelet hyllyjen välissä. Hiplailet kivannäköisiä testeripurkkeja, pyörität korkin auki kiinnostavan näköisestä purkista, sipaiset sitä kädelle ja nuuhkaiset… “Ah kun tämä kasvonaamio on ihanan tuoksunen ja tuntuu pehmeältä, hyi tuo toinen haisikin aivan navetalle!” Yleensä se pahanhajuinen tuote jää hyllyyn ja hyväntuoksuinen lähtee mukaasi kotiin.

Tuoksu ja ihotuntuma onkin kenties suurimmat ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä, vaikka niillä ei ole minkäänlaista ihonhoidollista hyötyä tuotteessa. Päinvastoin tuoksut ja säilöntäaineet ovat eniten yliherkkyyksiä aiheuttavat ainesosat kosmetiikassa.

Miksi hajusteita käytetään, vaikka niillä ei ole ihonhoidollista hyötyä?

Ihmisellä on kyky erottaa toisistaan yli 10 000 erilaista tuoksumolekyyliä. Jokainen pitää miellyttävistä tuoksuista – ne voivat parantaa mielialaa ja ovat yksi tärkeimmistä muistojen laukaisijoista. Monesti purnukan muut raaka-aineet unohtuvat, mikäli tuoksu tuotteessa on väärä.

Tuoksujen avulla valmistajat voivat luoda ylellistä brändimielikuvaa sekä sitouttaa kuluttajaa ostamaan tiettyjä tuotteita. Tuoksuja käytetään myös peittämään tuotteen muiden ehkä epämiellyttävämpien raaka-aineiden ominaistuoksu. Valtaosa kuluttajista onkin tottunut siihen, että kosmetiikka tai muu käyttötavara tuoksuu hyvälle. Tuoksuja käytetään parfyymien lisäksi monissa kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa sekä pesuaineissa.

Tavallisimpia hajusteallergian aiheuttajia ovatkin deodoranttien, partavesien, käsi- ja kosteusvoiteiden sekä siivousaineiden tuoksuaineet.

Mitä haittaa hajusteiden käytöstä on?

Keskivertoihminen altistuu päivittäin noin viidelle tuhannelle kemikaalille. Yhdessä ainoassa kosmetiikkatuotteessa voi olla useita kymmeniä aineita. Ainesosaluettelon lista pitenee, jos tuote on hajustettu, sillä yksi sana “parfym” saattaa sisältää kymmeniä eri tuoksuaineita. “Hajusteen reseptin” katsotaan olevan valmistajan liikesalaisuus, joten tuotteen valmistajan ei tarvitse inci-listaan enempää aukaista mitä kemikaaleja tai mitä valmistusteknologiaa he ovat käyttäneet tuoksun valmistamiseen. Näin ollen hajusteita käyttämällä kuormitat tietämättäsi elimistöäsi turhalla kemikaalikuormalla.

Myös hajusteeton tuote voi sisältää hajusteita, koska osalla raaka-aineista voi olla tuotteessa useampi tehtävä. Jos haluat välttää ylimääräisiä allergeeneja, suosi tuotteita joissa on aidosti ihoa hoitavia raaka-aineita ja vältä tuotteita missä on paljon säilöntäaineita, emulgaattoreita ja hajusteita.

Hajusteallergeeneihin on paraikaa menossa kuuleminen aloitteesta, jonka tavoitteena on tiukentaa hajusteita koskevaa lainsäädäntöä. EU on ehdottanut peräti 65 aineen lisäämistä hajusteallergeenilainsäädännön piiriin.

Miten löydät hajusteen inci-listasta?

Yleisesti hajusteen tunnistaa raaka-ainelistauksesta sanasta parfym, se ei kuitenkaan kerro onko hajuste luonnollisesta vai synteettisestä lähteestä, vaikkakin tyypillisemmin parfym on synteettistä alkuperää. Kosmetiikassa käytetyt hajusteet voidaan jakaa siis kahteen ryhmään: synteettisiin ja luonnollisiin hajusteisiin. Synteettiset tuoksut tehdään laboratoriossa. Luonnolliset tuoksut taas tulevat nimensä mukaisesti luonnon omista lähteistä, kuten laventelinkukasta tai sitruunasta, mutta myös luonnollisessa kosmetiikassa käytetään parfym sanaa korvaamaan yksinkertaisia raaka-aineita (tällöin valmistajan ei tarvitse kertoa liikesalaisuudeksi rinnastettavia raaka-aineita, millä tuoksu saadaan luotua).

Eteeriset öljyt ovat väkevää nestettä, joka on uutettu kasvien osista, kuten lehdistä, marjoista, siemenistä, kuoresta, nastasta, puusta, hedelmistä ja kukista. Niillä on erilaisia parantavia ominaisuuksia ja erottuvia tuoksuja. Eteeriset öljyt eivät siis ole tuotteessa ainoastaan tuoksua varten, vaan niillä on myös terapeuttisia vaikutuksia sekä ihonhoidollista hyötyä. Eri eteeriset öljyt voivat sisältää hajusteallergeeneja, joita EU lainsäädäntö tunnistaa yhteensä 26 erilaista. Kosmetiikkalainsäädännön 26 yleisintä hajusteallergeenia on aina merkittävä erikseen tuotteen ainesosaluetteloon niiden kansainvälisillä INCI-nimillä, mikäli niiden pitoisuus ylittää 0,001 % iholle jäävissä tuotteissa ja 0,01 % iholta poishuuhdeltavissa tuotteissa.  Yleisimpiä ovat muun muassa Limonene, Linalool, Geraniol ja Farnesol. Verkkokaupoissa voi lisäksi nähdä käytettävän allergeenin kohdalla tähteä (*) ja selitteenä “luonnollinen osa eteeristä öljyä”. Eteerisiä öljyjä voidaan toki käyttää tuotteessa vain ns. osana, jolloin ne tuovat tuotteeseen pelkän tuoksun ilman terapeuttista vaikutusta.

Osalla raaka-aineista saattaa olla tuotteessa useampi tehtävä. Ne voivat toimia erimerkiksi tuotteessa yhtä aikaa säilöntäaineena sekä hajusteena. Yksi esimerkki on Benzyylialkoholi (Benzyl Alcohol), joka muuten kuuluu myös 26 yleisimmän hajusteallergeenin joukkoon.

Mistä tunnistat tuoksuyliherkkyyden tai hajusteallergian?

Pitkän ajan käytön jälkeen hajusteet voivat allergisoida tai aiheuttaa yliherkkyyttä. On hyvä erottaa toisistaan tuoksuyliherkkyys ja hajusteallergia. Tuoksuherkkyys on poikkeava tapa reagoida ympäristön tuoksuihin ja hajuihin. Tuoksuherkkyydelle on tyypillistä, että oireita saadaan suhteellisen tavanomaisista tuoksuista ja hajuista, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Yleisimmin koettuja oireita ovat nuha ja nenän kutina, päänsärky sekä silmäoireet. Muita oireita ovat pahoinvointi, yskä, hengenahdistus, kurkun karheus, iho-oireet ja huimaus. Tuoksuyliherkkyys ei kuitenkaan aiheuta ihottumaa tai ihon punoitusta, mitkä ovat hajusteallergian yleisimmät oireet. Hajusteallerginen ihottuma on tavallisesti punaläiskäistä, kutiavaa ja pitkittyessään kuivanhilseilevää. Varsin tyypillisesti on ensimmäinen oire silmäluomi- tai kainaloihottuma.

Rakastan tuoksuja, mutta en halua päälleni ylimääräistä kemikaalikuormaa!

Aloita pikku hiljaa. Karsi tuotteita missä et tarvitse tuoksuja, kuten hajustettuja roskapusseja tai kuukautissuojia. Vaihda voimakkaasti tuoksuvat huuhteluaineet lempeämpään pyykkietikkaan. Suihkuta lempi hajuvettä vain yksi suihkaisu pullollisen sijaan. Tarkkaile ostamaasi kosmetiikkaa, ettei raaka-ainelistauksessa ole ylimääräisiä turhia hajusteita. Niin kuin tuoksuihinkin tottuu, huomaa tottuvansa myös tuoksuttomaan elämään.

Jos ihminen on esimerkiksi hajusteallergikko, se ei silti tarkoita, etteikö hän voisi käyttää kosmetiikkaa, jossa on tuoksuja. Tällöin tuoksun tulee tulla kosmetiikan raaka-aineista. Esimerkkinä hajusteallergikko voi käyttää ruusuvettä, vaikka se tuoksuu ruusulle. Vaikka kukkaisvedet syntyvätkin eteeristen öljyjen sivutuotteena, niin hajustekomponentteja on niissä minimaalisen vähän, jonka vuoksi hajusteallergikot voivat näitä käyttää. Muita hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi kookos, kaakao, ruusu ja laventeli.

Flow cosmetiksin ruusuveden tuoksu tulee aidoista raaka-aineista

Lapin Kauneuspilkun valikoimasta löydät läjän tuotteita missä ei ole lisättyjä hajusteita, eikä mikään valikoimassamme oleva tuote sisällä synteettistä tai kehoa kuormittavaa hajustetta. Me olemme siis tehneet tutkimustyön sinun puolestasi ja voit ostaa tuotteita hyvillä mielin kahlaamatta inci-listoja läpi. ♥

Mikäli sinulla on kysyttävää tuotteista, autamme sinua mielellämme sinulle sopivien tuotteiden valinnassa. Voit laittaa viestiä chatin kautta tai piipahtaa myymälällä.

Olethan jo uutiskirjeemme tilaaja? Saat ensimmäisenä tietoa tarjouksistamme sekä uusia vinkkejä koskien ihonhoitorutiiniasi!